EVA – elinkeinoelämän oma think tank

Helsingin Sanomien palstoilla on viime aikoina keskusteltu ns. think tankeista (eli Olli Kivisen suomennoksena ajatusmyllyistä). Tässä yhteydessä on usein mainittu Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA yhtenä suomalaisena ajatusmyllynä, mutta viittaus on yleensä tehty menneessä aikamuodossa. Esimerkiksi Ulkopolittiisen instituutin hallituksen puheenjohtaja, professori Jarmo Virmavirta puhui 9.12.2001 julkaistussa kirjoituksessaan EVA:n alasajosta. Tämä ilmaisu ei kuitenkaan täysin vastaa todellisuutta.

EVA:n taustajärjestöt päättivät tosiaan noin kaksi vuotta sitten hakea EVA:lle uuden toimintamuodon samalla kun budjettia leikattiin merkittävästi. Tavoitteena oli tehdä EVA:sta elinkeinoelämän oma think tank, jossa valtuuskunnan jäsenet (21 yritysjohtajaa) tai heidän edustajansa osallistuvat aktiivisesti laitoksen toimintaan. Toinen tärkeä piirre uudistetun EVA:n toiminnassa on aikaisempaa laajempi verkostomaisuus, johon liittyy läheinen yhteistyö Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ETLA:n kanssa.

Näitä peruslinjauksia noudattaen EVA on löytänyt uuden toimintamuodon, jossa valtuuskunnan jäsenet ovat osallistuneet EVA-raporttien tuottamiseen toimimalla niitä laadittaessa varsinaisen kirjoittajan tukiryhmissä. He ovat tärkeä käyttövoima uuden toimintamuodon, sisäisten seminaarien osallistujina, alustajina ja keskustelijoina. Nämä seminaarit kokoavat yhteen yritys- ja järjestöjohtajia, tutkijoita, virkamiehiä, poliitikkoja ja journalisteja keskustelemaan ajankohtaisista aiheista.

Viimeaikaisia sisäisten seminaarien teemoja ovat olleet uusi talous, julkisen ja yksityisen sektorin rajankäynti sekä Venäjän kysymykset. Koska kyseessä ovat suljetut tilaisuudet, joiden tavoitteena ensisijaisesti on ollut lisätä jäsenistön edellytyksiä ymmärtää ja reagoida muutoksiin, eivät ne ole näkyneet julkisuudessa, mikä voi olla yhtenä syynä väärään käsitykseen EVA:n toiminnan laajuudesta. Joidenkin seminaarien antiin voi kuitenkin tutustua EVA:n kotisivulla www.eva.fi, jossa niiden alustuksia on luettavissa.

Verkottuminen tarkoittaa mm. että EVA:n julkaisuista suuren osan laativat nykyisin oman toimiston ulkopuoliset alihankkijat. Tämä onkin yksi ajatusmyllyjen keskeisiä toimintatapoja maailmalla, koska siten mahdollistetaan parhaan saatavilla olevan asiantuntemuksen hyödyntäminen projektin aihepiiristä riippumatta.

ETLA-yhteistyön tuloksena on mm. alettu tuottaa englanninkielistä neljännesvuosijulkaisua The Finnish Economy and Society, joka esittelee Suomen taloutta ja yhteiskuntaa ulkomaiselle lukijakunnalle.

Kansainvälisyyttä EVA:n verkostossa edustaa ennen kaikkea jäsenyys elinkeinoelämän tukemien ajatusmyllyjen yhteistyöorganisaatiossa, johon kuuluu 11 laitosta, Afrikkaa lukuun ottamatta kaikista maanosista. Verkosto järjestää vuosittain yhteiskonferenssin, jossa myös suomalaisia yritysjohtajia on ollut alustajina, viimeksi tämän vuoden marraskuussa Tokiossa.

Uusien toimintamuotojen lisäksi myös EVA:n perinteisiä, hyviksi havaittuja välineitä on käytetty edelleen. Suomalaisen asenneilmaston kartoitus on jo 1980-luvun puolivälistä lähtien ollut keskeinen osa EVA:n toimintaa, ja sitä jatketaan edelleen. Parhaillaan on työn alla uusin osa tutkimussarjasta, joka peilaa suomalaisten asenteita Euroopan integraatioon ja laajemminkin kansainvälisiin kysymyksiin.

Muita EVA-raporttien aiheita ovat viime aikoina olleet kansalaisjärjestöt ja -liikkeet, Suomen koulutusjärjestelmän kehittäminen sekä maahanmuuttopolitiikan haasteet. Kaikki julkaistut raportit ovat saaneet varsin laajan julkisuuden ja herättäneet keskustelua, myös keskeisten sanomalehtien kuten HS:n pääkirjoituksia myöten. Raporttien ohella EVA julkaisee suppeampia EVA-kirjeitä, viimeaikaisina aiheina
uusi talous, Suomen ja Ruotsin taloudelliset ja poliittiset suhteet sekä julkisen ja yksityisen sektorin roolit markkinataloudessa.

Perinteisistä toimintamuodoista myös EVA-päivä on edelleen ohjelmassa. Se on havaittu hyväksi mm. siksi, että tänäkin vuonna marraskuiseen seminaariin kokoontui noin 300 henkeä kuulemaan alustuksia ja keskustelemaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pitkän aikavälin kehitysnäkymistä. Tämänkin seminaarin alustukset tullaan julkaisemaan EVA-kirjeenä.

Vaikka EVA:n toimintaa onkin hiljattain edellä kuvatulla tavalla uudistettu, ei sen ole tarkoitus juuttua näihin uriin pysyvästi, mikäli kehittämisen tarvetta havaitaan. Toisaalta uutuus ei ole itseisarvo, vanhoja toimintamuotoja voidaan jatkaa, jos ne todetaan hyviksi. EVA:n valtuuskunnan piirissä onkin syksyn kuluessa käyty arviointikeskusteluja uudistuneen EVA:n tähänastisesta toiminnasta. Eräs tärkeimpiä tulemia näistä keskusteluista on ollut tarve pitää EVA:n toimiston resurssit riittävinä laajan alihankintaverkoston ohella, jotta tätä verkostoa voidaan täysimääräisesti hyödyntää.

Julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 16.12.2001