Arvopankki

Arvopankki

EVA on kartoittanut suomalaisten arvoja ja asenteita säännöllisesti vuodesta 1984. Kyselytutkimuksista on yli neljännesvuosisadan aikana kertynyt laaja ja vertailukelpoinen aineisto yhteiskunnallisesta arvo- ja asenneilmastostamme ja sen muutoksista.

Tutkimuksissa on selvitetty suomalaisten suhtautumista muun muassa politiikkaan ja demokratiaan, hyvinvointiin, markkinatalouteen, yrittäjyyteen, ympäristönsuojeluun ja työelämän kysymyksiin. Kansallisten teemojen ohella tutkimukset ulottuvat myös lukuisiin kansanvälisiin aiheisiin Euroopan unionista globalisaatioon sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Suomalaisten EU- ja Nato-näkemyksistä EVAlla on poikkeuksellisen pitkät aikasarjat.

Arvo- ja asennetutkimukset ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisten mielipiteiden peilinä. Kaikki tutkimustulokset ovat julkisia ja kaikkien hyödynnettävissä. Arvo- ja asennetutkimuksen aineistoja säilytetään Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa (FSD, Tampereen yliopisto), joka luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. EVAn Arvopankki-sivustolla (linkki tekstin lopussa) pääset tutustumaan tutkimusten tuloksiin ja hakemaan tietoja.

Arvo- ja asennetutkimuksia tehdään kaksi kyselykierrosta vuodessa. Tutkimustulokset puretaan julkaisuissamme, jotka löydät löydät yläpalkista kohdasta ”Julkaisut” tai tästä.

Miten EVAn Arvo- ja asennetutkimukset tehdään?

Kyselyaineistomme kerätään Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos muodostetaan ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto painotetaan Taloustutkimuksessa edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Painotuksella korjataan tutkimusaineistoihin väistämättä syntyviä rakenteellisia vinoutumia suhteessa väestön rakenteeseen. Painotus on olennainen osa väestöä edustavia tutkimuksia.

Tutkimuksiin valikoituu satunnainen joukko ihmisiä, vaikka otanta edustaa väestötilastoja sellaisenaan. Painotuksessa Suomi ja suomalaiset jaetaan lohkoihin, joissa on tietty määrä tietynlaisia ihmisiä Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaisesti. Tutkimusaineistossa jokainen vastaaja saa itselleen painokertoimen sen mukaan, kuinka montaa samankaltaista ihmistä hän edustaa omassa ”lohkossaan”. Jos tutkimusaineistossa on täsmälleen samanlainen vastaajarakenne painotusmuuttujien osalta kuin väestössä, on jokaisen vastaajan painokerroin 1, eli painotus ei vaikuta tuloksiin. Yksittäinen vastaaja on tutkimusaineistossa ylipainossa, jos hänen kaltaisiaan ihmisiä on lohkossa vähemmän suhteessa väestöön, ja alipainossa, jos hänen kaltaisiaan ihmisiä on lohkossa enemmän suhteessa väestöön. Puoluekannatuksen osalta painotus perustuu Taloustutkimuksen viimeisimmän kuukauden kannatusmittaustuloksiin.

Arvo- ja asennetutkimuksia käsittelevissä julkaisuissamme ja nettiartikkeleissamme kerrotaan tarkemmat tiedot tutkimuksesta, muun muassa vastaajien lukumäärä ja kyselyaika. Näin tutkimus tehtiin -laatikko löytyy yleensä julkaisun ja artikkelin lopusta.