Tutkimuksen tulokset piirtävät silti kuvan varsin varautuneesta kansasta. Suhtautuminen on edelleen pikemminkin torjuvaa kuin vastaanottavaista. Väitteisiin maahanmuuton hyödyistä suhtaudutaan yhä epäillen, oli kyse sitten maamme talouden tarpeista tai kulttuurimme kansainvälistymisestä. Vain kolmannes (32 %) helpottaisi maahanmuuttoa väestömme ikääntymisen vuoksi. Toisaalta jo miltei joka toinen (46 %) katsoo, että maahanmuutto rikastuttaa kulttuuriamme kansainvälisillä vaikutteilla.

Tutkimuksen mukaan selvä enemmistö kuitenkin vaatii, että kulttuurimme omaleimaisuutta varjeltaisiin tehokkaasti yhä lisääntyvää kansainvälistymistä vastaan. Samaten joka toinen (51 %) pitää suomalaisten varauksellista asennoitumista ulkomaalaisia kohtaan ”viisaana varovaisuutena”, eikä rasismina.

Kaikesta tästä huolimatta jo sulkeutumassa ollut ovi on jälleen raollaan, sillä maahanmuuttoasenteita aiemmin leimannut kriittisyyden kasvu on pysähtynyt.

EVA kysyi suomalaisten maahanmuuttoasenteita vuoden 2012 arvo- ja asennetutkimuksensa yhteydessä.

Ovi raottuu

Analyysi esittää, että globaalin talouskasvun ja kilpailun kannalta on ratkaisevaa, miten Kiina onnistuu vähentämään riippuvuuttaan maailmanmarkkinoista, lisäämään kotimaista kysyntää ja siirtymään määrällisestä kasvusta laadulliseen ja kestävään kasvuun. Tämän prosessin aikana puoluejohdon on myös määriteltävä uudelleen puolueen ja markkinoiden välinen suhde.

Analyysi kertoo, että kommunistisen puolueen ja myöhemmin valtion johtoon nousee todennäköisesti kaksi täysin vastakkaisista kokemusmaailmoista tulevaa johtajaa: kehittyneet rannikkomaakunnat tunteva Xi Jinping ja sisämaan olosuhteet ymmärtävä Li Keqiang. Enää puolueella ei tule olemaan yhtä selkeää linjaa, yhtä karismaattista johtajaa vaan Kiinan monoliitti tulee pirstoutumaan monimuotoisemmaksi järjestelmäksi.

Vallanvaihdon aikana Kiinan suljettu poliittinen järjestelmä avautuu hetkeksi. Analyysin mukaan suomalaisyritykset voivat hyödyntää tämän hetken: vallanvaihdon edetessä saadaan selville, miten puolue muuttaa strategisia painotuksiaan, ratkaisee kehitysmallin ongelmia sekä uudistaa talouspoliittista linjaa.

Matti Nojosen analyysi tarkastelee Kiinan tulevan vallanvaihdon prosessia ja valtaan todennäköisesti nousevia henkilöitä. Analyysi esittelee myös neljän Kiinan provinssin talousmallit ja arvioi, kuinka niiden kehitysresepteistä saattaa löytyä ratkaisuja sovellettavaksi koko maan uudistusstrategiassa.

Tiekartta vallanvaihdokseen

Tuotekehitysjohtaja Tomio Pihkala (KONE)(vas.), analyysin kirjoittaja, tutkijatohtori Matti Nojonen (Aalto-yliopisto) ja yksikönjohtaja Johan Schalin (Ulkoasiainministeriö) analyysin julkaisutilaisuudessa Ekberg Extra -salissa 11.4.2012