Enemmän presidenttiä! – Suomalaisia kiinnostaa paluu presidenttivetoiseen järjestelmään

Valtaosa suomalaisista on tyytyväisiä nykyiseen vallanjakoon hallituksen ja presidentin välillä, mutta puolet suomalaisista pitää myös presidenttivetoista järjestelmää Suomelle sopivana. Presidentille halutaan monissa asioissa lisää valtaa, ja yksi näistä on EU-asiat.

Ladattavat tiedostot

Download: EVA Analyysi: Enemmän presidenttiä!
EVA Analyysi: Enemmän presidenttiä!

Suomalaisia kiinnostaa paluu presidenttivetoiseen järjestelmään

Lataa

Download: Kuvioliite.
Kuvioliite.

Lataa

  • Suomalaisista 51 prosenttia arvioi, että Suomeen sopisi entisen kaltainen presidenttivetoinen valtiojohdon malli, joka on nykyisin käytössä esimerkiksi Ranskassa.
  • Valtaosa (80 %) suomalaisista pitää myös nykymallia sopivana. Enemmistö (60 %) torjuu mallin, jossa presidentille jäisi vain Saksan mallin mukainen seremoniallinen rooli.
  • Kansalaisten selvä enemmistö haluaa presidentin johtavan ulkopolitiikkaa, ja kaksi kolmasosaa (65 %) katsoo, että presidentillä pitäisi olla myös EU-asioissa vähintään melko paljon valtaa.
  • Vain yhdeksän prosenttia suomalaisista kaventaisi presidentin valtaoikeuksia ja vahvistaisi eduskunnan ja hallituksen asemaa. 70 prosenttia torjuu presidentin valtaoikeuksien kaventamisen nykyisestä.

Tammikuun lopussa suomalaiset suuntaavat vaaliuurnille valitsemaan tasavallan kolmattatoista presidenttiä, jonka toimikausi kestää 2020-luvun loppuun asti. Presidentin valtaoikeuksia ja asemaa suhteessa hallitukseen ja eduskuntaan joudutaan arvioimaan uudelleen seuraavan presidentin toimikaudella, sillä nykyinen tehtävä ja vallanjako on tullut Suomen Nato-jäsenyyden myötä tienhaaraan.

Valtaenemmistö (80 %) arvioi, että Suomelle sopii hyvin nykyinen malli, jossa valtion johtaminen on hallituksen käsissä lukuun ottamatta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Vain yhdeksän prosenttia pitää nykymallia Suomelle sopimattomana.

Nykymallia ei kuitenkaan pidetä ainoana mahdollisena vallanjakona Suomessa. Puolet (51 %) arvioi Suomelle sopivan hyvin myös Ranskan mallin tapaisen järjestelmän, jossa presidentin valtaoikeudet olisivat selvästi nykyistä laajemmat. Huonosti Suomelle sopivana tällaista mallia pitää kolme kymmenestä (30 %).

Kuvio 1.

Samalla suomalaiset torjuvat Saksan mallin kaltaisen seremoniallisen presidentin selkeällä enemmistöllä (60 %). Tulokset viittaavat siihen, että mikäli presidentin valtaoikeuksia lähdetään muuttamaan, haluavat suomalaiset pikemminkin lisätä presidentin valtaoikeuksia kuin kaventaa niitä. Vain yhdeksän prosenttia suomalaisista kaventaisi presidentin valtaoikeuksia suhteessa hallitukseen ja eduskuntaan, ja 70 prosenttia torjuu valtaoikeuksien kaventamisen nykyisestä.

Seremoniamestarin rooli ei innosta.

Presidentin valtaoikeuksia ja asemaa suhteessa hallitukseen ja eduskuntaan uudelleenarvioidaan seuraavan presidentin toimikauden aikana. Pääministeri Petteri Orpo arvioi hallitusneuvotteluiden ollessa käynnissä, että valtaoikeuksia koskeva selvitys on luvassa tällä vaalikaudella, mutta hallitusohjelmassa asiasta ei ole mainintaa.[1]

Suomalaiset haluavat presidentille lisää valtaa EU-asioihin

Suomalaisten mukaan presidentille kuuluu ehdottomasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen, jossa presidentille paljon valtaa antaisi 82 prosenttia suomalaista. (Kuvio 2) Enemmistö suomalaisista antaisi presidentille paljon valtaa myös puolustusvoimain ylipäällikkyydessä (76 %), maanpuolustusasioissa (74 %) sekä rikollisten armahtamisessa (54 %), jotka kaikki ovat nykyisinkin osa presidentin tehtäväkenttää.

Enemmistö antaisi presidentille paljon valtaa myös EU-asioissa (65 %), ja puolet suomalaisista myös keskeisissä valtion virkanimityksissä (51 %) sekä eduskunnan hajottamisessa ja ennenaikaisten vaalien määräämisessä (50 %).

Kuvio 2.

Kuvio 2.

Vahvaa johtajaa etsimässä

Parlamentarismin vahvistamiseen tähdänneiden perustuslain uudistusten ajatuksena oli, että presidentin vallan heikentäminen vahvistaa hallituksen asemaa toimeenpanovallan käyttäjänä ja tekee eduskunnan tuen varassa toimivasta pääministeristä Suomen tärkeimmän poliittisen johtajan. [2]

Näin on eittämättä käynytkin, mutta pääministeristä ei ole tullut asemaltaan tasavallan presidenttiin verrattavissa olevaa maan johtajaa. 38 prosentin mielestä presidentin sisäpoliittista valtaa pitäisi vahvistaa, koska johtajuus on Suomessa nykyisin kateissa, mutta yhtä moni (38 %) torjuu ajatuksen.

Enemmistö (58 %) suomalaisista katsoo, että maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja järjestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioituksen. Lähes puolta pienempi osuus (30 %) on eri mieltä tällaisten vahvojen johtajien tarpeesta.

Kuvio 3.

Suomalaiset arvioivat Nato-jäsenyyden edellyttävän presidentin vallan kasvattamista. (Kuvio 3) 44 prosenttia katsoo, että presidentin valtaoikeuksia pitäisi laajentaa nykyisistä, koska Suomen Nato-jäsenyys tuo presidentille myös lisää vastuuta. Liki kolme kymmenestä (28 %) ei pidä Nato-jäsenyyttä asiana, joka edellyttäisi presidentin vallan vahvistamista, ja yhtä moni ei osaa ottaa asiaan kantaa.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.–27.9.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Lähteet ja viitteet

[1] Helsingin Sanomat (2023). Orpo: Presidentin roolin tarkastelu ei välttämättä tarkoita valtaoikeuksien kaventamista, https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009636089.html

[2]  Wahlroos, B. (2017). Hiljainen vallankumous – Tekikö uusi perustuslaki Suomen hallitsemisen
mahdottomaksi? EVA Pamfletti, Taloustieto Oy, https://www.eva.fi/blog/2017/10/23/perustuslakivei-hallituksen-valtaa-nain-bjorn-wahlrooskehittaisi-perustuslakia/