Koulun uudistamisen sijaan vanhat konstit käyttöön, sanovat suomalaiset
Suomalaisten kansallisylpeys peruskoulu ei ole kansalaisten mielestä uudistamisen tarpeessa. Menestys kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa on vakuuttanut suomalaiset, eikä heidän uskoaan tunnu horjuttavan edes Suomen PISA-sijoitusten säännönmukainen lipsuminen viime vuosina. 70 % yhtyy väitteeseen, jonka mukaan ”Suomessa on maailman paras peruskoulu”. Huutavaa tarvetta uudistuksille koulussa uskoo olevan neljän prosentin mielestä.
Yleissivistys huippuosaamista tärkeämpää
Suomalaisten koulua koskevista mielipiteistä paistaa hyvinkin voimakkaasti läpi perisuomalaisittain korostunut tasa-arvonäkemys. Vain 20 % katsoo, että kouluissamme olisi panostettava enemmän huippuosaamisen synnyttämiseen, vaikka se saattaisikin merkitä koulutuksen yleissivistävyydestä tinkimistä. 63 % suomalaisista valitsee ennemmin yleissivistyksen turvaamisen. Suomalaisen tasa-arvonäkemyksen vahvuuteen nähden hiukan yllättävää on se, että kuitenkin 35 % vastaajista olisi valmis järjestämään huippulahjakkaille omia kouluja. Ajatusta vastustaa 46 %.
Vanhat keinot ovat parempia kuin pussillinen uusia
Peräti 88 % suomalaisista katsoo, että meno kouluissa vaatii sitä, että opettajilla on enemmän valtaa ja oikeuksia puuttua käytös- ja järjestyshäiriöihin. Ajatus saa laajaa ja tasaista kannatusta jokseenkin kaikissa kansanryhmissä eikä ikäluokkien kesken synny merkittäviä eroja. Ainoastaan akateemisesti koulutetut ovat hiukan muita varovaisempia vahvistamaan opettajien asemaa luokassa, mutta heistäkin neljä viidestä hyväksyy ajatuksen. 56 % kansasta palauttaisi vanhanaikaisen numeroarvostelun kaikille alakoulun luokille (1–6). Nykyjärjestelmää kannattaa täysin tai jossain määrin 24 % vastaajista. Mitä enemmän ihminen on itse saanut koulutusta, sitä todennäköisemmin hän kannattaa nykyistä sanallista arviota alaluokilla.
Vapaa valinta, myös kouluissa
Koulupolitiikan kuuma kysymys, oikeus koulun valintaan päättyy kansan arvioinnissa kutakuinkin tasapeliin. 42 % suomalaisista on sitä mieltä, että peruskoulu pitäisi voida valita vapaasti kunta- tai koulupiirirajoista riippumatta. 39 % vastustaa ajatusta, ehkäpä ajatellen että vapaa valinta johtaa koulujen tasoerojen korostumiseen. Pragmaattisesti suhtaudutaan myös siihen, kuka koulupalvelut tuottaa. Yli puolet pitää opetuksen laatua ja tasa-arvoisuutta tuottajaa tärkeämpänä seikkana.
EVAn arvo- ja asennetutkimus Kumous kunnissa julkaistiin 7.3.
Artikkelin kokonaisuudessaan voit lukea tästä:
EVA Fakta sarjan koulutusta käsittelevän julkaisun voit lukea tästä:
Kokonaisuudessaan julkaisu Kumous kunnissa löytyy tästä: