Koulu, kirjasto ja kaavoitus uuden kunnan ytimessä

Koulu, kirjasto ja kaavoitus uuden kunnan ytimessä

Suomalaisten selvä enemmistö, 74 prosenttia suomalaisista katsoo, että olennaista julkisissa palveluissa ei ole se, kuka niitä tuottaa. Erityisen myönteisesti kunnan ja yksityisen tuottajan yhteistyöhön suhtaudutaan, kun se koskee lasten päivähoitoa, katujen ja teiden ylläpitoa, infrastruktuurin rakentamista tai kulttuuritoimintaa. Suomalaisten mielestä nykyisin rahaa haaskaantuu, sillä vain 15 prosenttia arvelee, ettei tehostamisen varaa palvelutuotannossa ole. Tiedot käyvät ilmi EVAn tänään julkaisemasta arvo- ja asennetutkimuksesta Kumous kunnissa. Maakuntauudistuksen jälkeen tulevaisuuden kunnissa koulu, kaavoitus ja kirjastot muodostavat kunnan kovan ytimen. Kaksi kolmesta suomalaisesta vaatii, että kunta myös hoitaa nämä tehtävät itse.

Näistä kaikkein selvin yhteistyön kohde on lasten päivähoito. 71 prosenttia suomalaisista toteuttaisi päivähoidon yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Tuloskuvaajan toisessa ääripäässä ovat koulutuspalvelut, joiden osalta lähes yhtä moni (66 %) pitäisi palvelutuotannon kokonaan kunnan omissa näpeissä, vaikka yhdet ja samat lapset kulkevat lapsuutensa ja nuoruutensa aikana molempien järjestelmien läpi.

Tulokset osoittavat, että useimmissa tapauksissa palvelun käyttäjälle olennaisia ovat aivan muut asiat kuin se, onko palveluntuottaja kunta vai ei. 74 prosenttia katsoo, että olennaista julkisissa palveluissa ei ole se, kuka ne tuottaa, vaan se, että ne ovat kaikkien saatavilla. Vain pienehkö joukko on asiasta toista mieltä.

Tehokkuutta palvelutuotantoon

 

Suomalaisten mielestä kuntapalvelut voitaisiin tuottaa nykyistä tehokkaammin. Vain 15 prosenttia kyselyyn vastannaista arvelee, ettei kuntien palvelutuotannossa ole juurikaan tehostamisen varaa. Enemmistö (59 %) on asiasta toista mieltä. Havainto siitä, että kuntien palvelutuotantoa olisi mahdollista tehostaa, jaetaan laajalti kaikissa väestöryhmissä.

Vaikka kuntien palvelutuotannossa nähdään selvää tehottomuutta, valtaosa suomalaisista toivoo, että kunnat onnistuisivat ratkomaan tämän ongelman itse ilman ulkopuolisten apua. Näin voidaan päätellä siitä, että vain viidesosan (21 %) mielestä maamme julkisista palveluista suuri osa tulisi ulkoistaa yksityisten palveluntuottajien hoidettavaksi, jotta palveluitten tuotanto tehostuisi. Enemmistö (56 %) on asiasta toista mieltä. Vaikka palveluiden ulkoistamisen hyväksyntä on hieman kasvanut neljän vuoden takaisesta  pohjanoteerauksestaan, on se edelleen huomattavan vähäistä verrattuna esimerkiksi parinkymmenen vuoden takaisiin lukemiin. Ajatus ei saa enemmistön tukea yhdessäkään väestöryhmässä.

Kannatusta valinnanvapaudelle

Sote-uudistus tuo palvelujen käyttäjälle vapauden valita palveluntuottaja, mikä taas parhaimmillaan tuo sote-palveluihin laatua ja tehokkuutta kirittävää kilpailua. Kansalaisille valinnanvapaus kelpaa. 45 prosenttia suomalaisista arvelee, että on hyvä asia, että julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa siirrytään valinnanvapausmalliin, jossa kansalainen valitsee itselleen palveluntuottajan. Kielteisesti valinnanvapauden tuloon suhtautuu 31 prosenttia.  Valinnanvapauteen asennoituminen vaihtelee lähinnä puoluekannan perusteella. Vankimmin valinnanvapautta kannatetaan hallituspuolueiden kokoomuksen ja keskustan äänestäjien parissa, perussuomalaisia asia jakaa hieman enemmän. Kielteisimmin asiaan suhtautuvat vasemmistopuolueiden äänestäjät.

EVAn arvo- ja asennetutkimus Kumous kunnissa julkaistiin 7.3.

Artikkelin löydät tästä:

Kunnat kuntokuurille

Kokonaisuudessaan julkaisu löytyy tästä:

Kumous kunnissa