Kuinka laajaa verokeidasvilppi oikein on?

Asianajotoimisto Boreniuksen osakas, oikeustieteen tohtori Janne Juusela kirjoittaa EVA Arviossa Viisi myyttiä verokeitaista, että Suomelle verokeidasvilpistä aiheutuvat veromenetykset ovat 10 miljoonan euron luokkaa vuositasolla. Mittakaava on aiheuttanut paljon keskustelua ja jopa väitteitä siitä, että Juusela siteeraisi väärin arvion lähteenä olevaa hallituksen lakiesitystä (HE 32/2015) tehokkaasta katumisesta.

Janne Juusela, mihin pohjaat arviosi siitä, että lakiesityksessä arvioidut tehokkaan katumisen ohjelman 10 miljoonan euron verotulot kuvaavat myös verokeidasvilpin mittakaavaa? Miten niin ministeriön arvio verotuloista on yksi yhteen verotulojen menetysten kanssa?

”Verotuotot kuvaavat samalla verokeidasvilpin mittaluokkaa, sillä lain hyväksyminen olisi käytännössä johtanut siihen, että kaikki verokeitaissa piilossa olleet tulot olisi ilmoitettu verohallinnolle.”

”Valtiovarainministeriö käyttää arvionsa perusteena vertailua Ruotsiin ja muihin maihin, joissa vastaavantyyppinen tehokkaan katumisen ohjelma on käytännössä toteutettu. Siksi ministeriön arvio 10 miljoonan vuotuisista verotuotoista on varsin uskottava.”

 

Lakiesityksessä viitataan verottajalta piilotettuihin tuloihin, ei pelkästään verokeidasvilppiin. Miksi valtiovarainministeriön esittämä luku mielestäsi kuvaa nimenomaan verokeitaiden käytöstä aiheutuneita veromenetyksiä?

”Lakiesityksessä viitataan ulkomailta saatuihin tuloihin, jotka ovat lainvastaisesti jääneet ilmoittamatta. Käytännössä tällaisia tuloja on voinut kertyä niin sanotuissa verokeitaissa, kuten Sveitsissä tai Liechtensteinissa sijaitsevien pankkien tileille.”

”Muut kuin verokeidastulot ovat tulleet jo aikaisemmin kansainvälisen tietojenvaihdon piiriin, joten käsittääkseni ministeriön arvio on koskenut nimenomaan tuloja heikon verovalvonnan maista. Jos ministeriö kuitenkin olettaisi, että laki olisi tuonut päivänvaloon myös muita tuloja, olisi verokeidasvilpistä johtuvien veromenetysten määrä vähäisempi kuin tuo 10 miljoonaa euroa”.

 

Eikö ole naiivia olettaa, että tehokkaan katumisen laki olisi toteutuessaan johtanut siihen, että kaikki lainvastaisesti ilmoittamatta jätetyt varat olisi raportoitu verottajalle? Onko ohjelman 10 miljoonan tuottoarvio siis tehty alakanttiin ja oletuksella, että vain osa pimitetyistä tuloista tulisi esiin?

”On erittäin realistista olettaa, että kaikki pimitetyt tulot olisi ilmoitettu verohallinnolle. Jos tehokkaan katumisen laki olisi tullut voimaan, vain itsetuhoinen kansalainen olisi jättänyt mahdollisuuden käyttämättä.”

”Kansainvälinen tietojenvaihto muuttuu vuonna 2017 kokonaan automaattiseksi, joten verohallinto alkaa joka tapauksessa saada kattavasti tietoja verokeitaisiin piilotetuista. Tehokkaan katumisen laki olisi antanut tätä ennen mahdollisuuden ilmoittaa tulot oma-aloitteisesti ja välttyä kokonaan rikosoikeudellisilta seuraamuksilta ja julkiselta häpeältä.”

”Myös ulkomaiset pankit ovat kehottaneet suomalaisia asiakkaitaan ilmoittamaan tulonsa Suomen verohallinnolle. Samalla pankit ovat ilmoittaneet, että ne tulevat jatkossa siirtämään tiedot automaattisesti asuinvaltioiden veroviranomaisille”.

”Jos tehokkaan katumisen laki olisi siis tullut voimaan, ilmoitus pimitetyistä tuloista vuonna 2016 olisi johtanut ainoastaan hallinnollisiin sanktioihin, kun taas ilmoittamatta jättäminen olisi vuodesta 2017 alkaen johtanut erittäin isoon todennäköisyyteen rikosoikeudellisista sanktioista ja ikävästä julkisuudesta.”

 

Onko realistista olettaa, että tehokas katuminen on Ruotsissa ja muissa maissa tuonut verokeidastulot kattavasti päivänvaloon?

”Kansainvälisen verovalvonnan kiristyminen koskee kaikkia maita. Esimerkiksi Ruotsissa kansainvälinen tietojenvaihto on ollut automaattista vuodesta 2005 ja Sveitsissä taas pankkisalaisuus on murentunut vuodesta 2009 alkaen. On myös selvää, että tuloja ilmoittamatta jättäneet verovelvolliset tietävät, että automaattinen tietojenvaihto on tulossa täysin globaaliksi vuodesta 2017 alkaen.”

 

Miksi ministeriön arvio mielestäsi vaikuttaa oikeansuuntaiselta? Onko tiedossasi muita vakavasti otettavia arvioita verokeidasvipin mittakaavasta?

”Ministeriön arvio on olemassa olevista paras mahdollinen, koska se on tuore, viime syksyltä, ja tehty objektiivisesti. Sillä on vankka empiirinen pohja, kun se perustuu tehokkaasta katumisesta saatuihin kokemuksiin muissa maissa ja etenkin meidän kannalta luotettavaan vertailumaahan Ruotsiin.”

”Teoreettisia arvioita verovilpin määrästä on tehty aiemmin. Esimerkiksi Markku Hirvonen, Pekka Lith ja Risto Walden ovat yrittäneet arvioida veromenetyksiä maksutasetilastojen pohjalta, mutta selvityksen pohjana olevat tilastotiedot ovat puutteelliset, minkä kirjoittajat itsekin myöntävät. Selvitys kuvaa lisäksi mennyttä aikaa, sillä tilastotiedot ovat vuodelta 2008.”

 

Markku Hirvonen on kuitenkin tuon selvityksen perusteella arvioinut, että pelkästään yksityishenkilöiden verovilppi aiheuttaa lähes 200 miljoonan euron veromenetykset. Onko väitteellä pohjaa?

”Ei ole täysin mahdotonta, että verokeidasvilpin määrä olisi ollut 200 miljoonan euron luokkaa vuonna 2008, johon selvitys kohdistuu. Mutta tämän päivän mittaluokka se ei ole.”

”2000-luvun lopulla verokeidasvilppiin syyllistyneet ovat suurella todennäköisyydellä pyrkineet ilmoittamaan tulonsa ja siirtämään varansa pois verokeitaista. Automaattinen tietojenvaihto on viime vuosina tiukentanut verovalvontaa ja lisäksi finanssikriisin jälkeen pankkisalaisuus on murentunut Sveitsin ja Luxemburgin kaltaisissa maissa, jotka aiemmin olivat verorikollisten suosiossa.”

”Verokeidasvilppiä ovat ylipäätään voineet harjoittaa vain yksityishenkilöt, sillä kirjanpitovelvolliset yritykset ovat olleet paljon ankarammin valvottuja kuin yksityishenkilöt. Jos suomalaisella yhtiöllä oli esimerkiksi vuonna 2008 pankkitili verokeitaassa, viranomaiset saivat sen selville joko tilintarkastuksessa tai verotarkastuksessa.”

Lue lisää EVA Arviosta Viisi myyttiä verokeitaista